vesinukketeatterin näyttelijöitä

to 17.2.2011
Hanoi-päivä
Ei Kiinaan niin vain lennetäkään. Tänään meitä on vastustanut. Aamulla vatsaa nipisteli, liekö eilisellä bia hoilla ollut jotain asian kanssa tekemistä. Päivä kirkastui, kun saimme ensimmäistä kertaa omalla läppärillä langattoman wi-fi yhteyden. Tähän asti olen istunut hotellien toimistoissa virkailijoiden keskellä kaapeliyhteyden perässä. Päivä himmeni, kun löysimme sähköpostista viestin, että huominen lentomme Kiinan puolelle on siirretty seuraavaan päivään. Sehän ei meille sopinut ollenkaan, sillä kahden viikon viisumiton aika tulee täyteen ja Guangzhoussa odottaa hotellivaraus. 
 
Olimme tehneet varaukset matkanjärjestäjä Orbitzin kautta, jonka päämaja oli USA:ssa. Yritimme soittaa kännykällä (ei yhteyttä) ja jopa lopulta paikallispuhelimella, johon jouduimme ostamaan puhelinkortin (kaksi euroa), ei yhteyttä. Surffasimme netissä, juoksimme matkatoimistoissa, ei yhteyttä. Lopulta otimme taksin ja ajoimme Southern China lentoyhtiön toimistoon kaupungin laidalle taksilla (kolme euroa). Siellä lippujen siirtäminen huomiseen aamukoneeseen lopulta onnistui, mutta päivä siihen tuhraantui. Niin sitten jäi käymättä Hanoin taidemuseossa.
 

vesinuket vauhdissa
 
Iltaohjelmassa meillä oli paikallinen erikoisuus - vesinukketeatteri. Esitys oli kerrassaan riemastuttava. Live-orkesteri soitti ja käsinuket esittivät pieniä kuvaelmia vesialtaassa. Oli lohikäärmetanssia ja riisinviljelyä sekä tulitemppuja. Virkistyneinä pakkasimme myöhään yöllä rinkat ja varasimme aamukuudeksi taksin lentokentälle.
Lena ja Jussi, nyt nenät kohti Kiinaa
 

kuvassa näyttelijät, jotka liikuttivat veden alla nukkeja