päiväretkellä Macaossa

ma 21.2.2011
Aamulla puhalsi navakka tuuli. Hyvä ettei pupu mennyt pöksyyn. Reippaasti kuitenkin matkasimme metrolla Hongkongin saaren puolelle, josta Macaon laivat lähtevät. Keli oli usvainen ja mittarissa +15 astetta. Olo oli kuin lentokoneessa, kun kantosiipialus starttasi. Istuimme pehmeillä nojatuoleilla turvavyöt kiinnitettyinä ja eteemme kannettiin lentokonepakkaus lounasruokaa. Se oli tietenkin kanaa. Jussille maistui. 
 
Laivamatka kesti tasan tunnin. Perillä tuntui, kun olisimme astuneet Portugaliin. Vanhassa keskustassa katukiveykset oli kuvioitu ja talojen seinissä näkyi kaakelilaattoja.
 

keskusaukion kiveys toi tuulahduksen Portugalista
 
Keskusaukio oli koristeltu uuden vuoden kunniaksi värikkäästi.   Pupujusseja hyppeli siellä ja täällä. 
 

Largo de Senado oli koristeltu viimeisen päälle uuden vuoden kunniaksi
 
Ruinas do São Paulo - jäljellä on vain julkisivu
 
Katsastimme tärkeimmät nähtävyydet ja lähdimme sen jälkeen etsimään ruokapaikkaa. Vietimme nostalgisen tuokion grillattujen sardiinien, merianturan ja kirpeän vinho verden merkeissä. Paluumatkalla laivalaituriin näimme vilauksen Macaon kuuluisista pelihelveteistä. Hädin tuskin vältimme kiusauksen.
 
Hongkongin valot loistivat, kun kotiuduimme retkeltä. Meillä on vielä huomenna täyspitkä kulttuuripäivä, sillä lento Suomeen lähtee puolen yön jälkeen. Jo nyt tuntuu haikealta, että Aasia-seikkailumme on loppusuoralla. Koti-ikävä ei ole vaivannut, eivät myöskään vatsataudit ja kielen suhteenkin olemme selvinneet kohtalaisesti, jopa Kiinassa. Matkassa oli sanakirjoja joka lähtöön, mutta löysimme ihmeen hyvin englanninkielisiä palveluja.